Iholla

Lotta aamulla menossa tarhaan. Kävin viime lauantaina piiiitkästä aikaa kirpparilla ja ostin säkillisen tavaraa! :D Mm. tuon pipon, nuo sammarit ja nuo lenkkarit Lotalle. Itselle muutaman vaatteen, mutta lähinnä pokkareita. Pitäisi käydä kyllä useammin, ehkä ei sitten tulisi kerralla ostettua noin paljoa! :D

"Antaudu, äiti!"

Muistaakohan kukaan lukija yli vuoden takaista postausta aknestani? En tohdi julkaista tuota pahinta aknekuvaa enää uudelleen, mutta käykää kurkkimassa ja verratkaapa tähän:

Alkaa olla jo aika hyvä, Roaccutan-kuuria nelisen kuukautta takana ja pari vielä edessä. Yllä olevassa kuvassa mulla on siis vain ripsaria ja vähän aurinkopuuteria. Voisin lievästi sanoa, että olen todella tyytyväinen. En ole kulkenut julkisesti ilman meikkiä...ööö...vuosiin? Mitä nyt joskus roskia vienyt tai lenkillä käynyt. Mutta nyt käytiin kaupassa ja jätskillä ja puistossa, enkä nolostellut yhtään. Mahtava fiilis!

Onhan siinä ne miinuspuolet, mutta vähät niistä kun iho on paljon parempi. Kannatti kokeilla. :)

Kevätjuhulat

Päiväkodin kevätjuhlat.

Meillä oli tämmöiset pihaversiot.

Toimintapisteitä, siis ongintaa ja sun muuta.

Jäätelöä.

Ja kolmevuotiaan kiukuttelua.

Siinäpä ne juhulat.

Onneksi päästiin tuulettamaan tunteita pyörälenkille juhlien jälkeen. :D

Uhma, gotta love it.

Lotan uhma on kyllä edelleenkin ihan omanlaisensa,

se ei ole seiniin piirtelevä hulttio,

tai karkaileva energiapommi.

Vaan tuollainen mariseva herkistelijä,

joka hermostuu muutoksista,

saattaa purskahtaa itkuun pienimmästäkin vastoinkäymisestä.

Mutta raivareita saa harvoin.

Äitin herkkis. ♥

Mökillä

Oltiin viikonloppuna mökillä.

Kiitos seurasta Lotan kummit ja K,

kuvista myös kiitokset kummisedälle.

Olihan kivvaa,

otetaan uusiks.

Jospa ens kerralla ei satais. 

Iik kun mua jännittää, kun mulla on huomenna jo toinen työhaastattelu samaan paikkaan! :)

Peukut pystyyn taas!

Tavoitteita

Ihminen, tässä tapauksessa minä, aina lähtee tavoittelemaan jotain suurta.

Ojentelemaan käsiään jonnekin tavoittamattomaan,

ihannetilaan, johon oikeasti on mahdotonta päästä.

Tai ainakin erittäin hankalaa.

Tietysti lopputulos on epäonnistuminen,

jos tavoite on mahdoton.

No.

 Minä ajattelin näin.

Haluan edelleen asettaa itselleni tavoitteita.

Olen vain sellainen ihminen, joka haluaa tavoitella aina jotain.

Mutta mahdottoman sijaan tavoitteeni voisivat olla mahdollisia.

Ehkä sitten joka kerta epäonnistuminen ei olisikaan lopputulos.

Loogista, eikö? :)

Niimpä tavoittelen nyt seuraavaa:

onnistun joka päivä ainakin yhdessä asiassa

äitinä, ihmisenä, itsenäni.

Ja miten olen onnistunut?

Olen pystynyn katsomaan tytärtäni silmiin tietäen, että olen oikeasti ollut läsnä joka päivä tällä viikolla (jotka hän on kanssani viettänyt).

Edes hetken, joskus montakin.

Olen viettänyt aikaa tärkeiden ihmisten kanssa tavoilla, mihin olen todella tyytyväinen.

Olen harrastanut liikuntaa edes 3 kertaa viikossa,

edes puoli tuntia kerrallaan.

Kuvat 

Ei mitään suurta, pieniä hyviä asioita.

Ja nyt, keskityn näihin, onnistumisiini.

Enkä murehdi epäonnistumisia, vaikka niistä otankin oppia.

Armollisempaa, inhimillisempää.

Niin paljon parempi asenne elämään.

Ei aina tarvitse tavoitella kuuta,

näin voi saada aikaan jotain muuta. :)

Siivouspäivä

Puistosta

Tässä meiltä videoterkkuja tämän päivän puistoreissulta.

Ihanan lämmintä,

siitä se kesä alkaa!

Jäätelöä suupielissä, hiekkaa kengissä. :)

Muuten,

tein pienenpienen lupauksen.

Nyt meillä on lyhyt lomantapainen, kun on helatorstai,

perjantain pidämme vapaata,

ja sitten onkin jo viikonloppu.

Lupasin itselleni että näinä neljänä päivänä

onnistun äitinä,

päivittäin,

paremmin kuin "normaalisti".

Jos haluatte, kerron mielelläni päivittäistä analyysiä onnistumisista. :)

Hyvää helatorstaita!

Lime cat!

Pitkästä aikaa sain haasteen, ja tää on tainnut kiertää aika monissa blogeissa. Haastaja keksii 11 kysymystä, ja haastaa niihin vastaajat. Minut haastoi Ulla, ja tässä hänen kysymyksensä ja minun vastaukseni. 


Kysymykset: 

1. Mikä oli päivän kohokohtasi tänään?
Väsäsin eilen kovalla antaumuksella hiki hatussa erään työhakemuksen, koska siinä oli enää pari tuntia aikaa hakea. Käytin siihen paljon luovuutta ja aikaa, koska halusin erottua joukosta. Tänään sieltä jo sitten soitettiin ja kutsuttiin haastatteluun! Jes! Päivän ehdoton kohokohta. :)

Kuva

2. Miksi pidät blogia / mikä siinä on parasta ja ikävintä?
Mä bloggailen varmaan osittain siksi, että tykkään kertoa itsestäni ja elämästäni ja jakaa valokuviani. :D Mutta myös jonkinlainen yhteisöllisyys ja vaikeiden asioiden esiintuominen on plussia tässä hommassa. Saan kirjoittaa ja saan kommentteja tutuilta ja tuntemattomiltakin. Tykkään tuottaa sisältöä, joten sekin on kivaa.
Ikävintä on tietenkin ikävät kommentit, joita saan kyllä onneks toooosi vähän. Ikävintä on myös ne epäuskon hetket, jolloin sitä ajattelee, että ei minulla ole mitään annettavaa eikä ketään kiinnosta nämä minun jutut. 

3. Lempi tv-sarjasi?
Frendit. En ikinä kyllästy.

Kuva

4. Mikä saa veresi kuohahtamaan?
Tupakointi, örvelöjuopot, pätkivä Spotify just kun olet lenkillä ja haluat vaan luukuttaa jotain biisiä, Maija Vilkkumaa, vitkastelu.

5. Mihin säästät rahaa?
Tatuointiin? En oikein mihinkään. Sitä vaan säästyy, kun ei osta mitään suuria. :D

6. Voisitko kuvitella kokeilevasi sohvasurffausta tai oletko kokeillut sitä?
Olen miettinyt, että voisinko tarjota sohvaani jollekin surffaajalle ja leikkinyt ajatuksella. Mutta en. Olen ihan liian yksityisyyttään kunnioittava siisteysnipo. Semmonen rutinoitunut "It's MY way or the highway" -tyyppi.

Fred Durst

7. Lähtisitkö junamatkalle Siperian halki lomailumielessä?
EN! :D Sanotaanko vaikka näin, että en ole mikään reppureissaaja-tyyppikään.

8. Parasta elämässäsi juuri nyt?
Uudet tuulet ja mahdollisuudet. Oho, sehän rimmas! :D Ja tietenkin Lotta ja läheiset ihmiset.

9. Mikä on lempi blogisi?
Elohiiren blogi. No doubt about it. Ihania kuvia, ihana sisustus, ihanat lapset ja niiden vaatteet. :)

10. Missä kirjoitat tätä haastepostausta, kuvaile ympäristöäsi?
Kotona, työpöydän ääressä, läppärilläni. Työpöytäni on retro ja keikkana, päälleni olen vetänyt mustavalkoisen viltin ja keittiöstä kuuluu jääkaapin hurina. 

11. "En ole koskaan..."
Käynyt Tukholmassa. Enkä Tallinnassa. 

Kuva

Laitan haasteen kahdelle blogille, Inkalle ja Suville. <3


Ja tässä kysymykseni:


1. Lempivärisi omassa vaatetuksessasi?
2. Lempivärisi lasten vaatteissa?
3. Hauskin juttu mitä olet viime aikoina kuullut?
4. Minne olet matkustanut viimeksi?
5. Kenet naispuoleisen henkilön ottaisit mukaan autiolle saarelle ja miksi?
6. Ikimuistoisin blogikommentti?
7. Jos saisit 1000 euroa rahaa ja 2 tuntia aikaa käyttää ne, mitä tekisit?
8. Tämän hetken ihanin biisi?
9. Miksi itkit viimeksi?
10. Mitä terveisiä haluaisit lähettää Lapsenkengissä-blogiin? ;)


Hihii, tämähän oli hauska haaste! :P

Lenkillä

Oi, että! Olen taas päässyt takaisin liikunnan makuun. 

Todella pitkästä aikaa.

Vielä kun saisi pidettyä ne hitsin herkut kurissa!!

Eilen käytiin Lotan kanssa pariinkin otteeseen ulkoilemassa,

yritän saada sen innostumaan pyöräilystä,

niin minä saan samalla edes vähän hölkättyä.

 

Toinen lenkkimme oli vähän pitempi,

Lotta jaksoi melkein viisi kilsaa polkea.

Jaksoi myös valittaa koko matkan, vaikka ihan reippaasti polkikin kotiin saakka. :D

Se siitä liikunnan tuomasta ilosta!

Välillä piti pysähtyä lepäämään.

Erään lampun päällä täristeli tikka. 

Tänään sain sitten käytyä lenkillä yksin, kun Lotta on isällään.

Onko lukijoissani ketään, joka olisi kevään myötä innostunut liikkumaan enempi? 

Sehän on varmaan aika yleistä, kun pääsee paljon mukavammin lenkkipolulle ja muihin aktiviteetteihin lämpimien ilmojen myötä. :)

Toivon mukaan oma innostukseni kestää pitempään kuin pari viikkoa...:D

Äitienpäivä

Me ollaan vietetty sitä ihan kotona.
Lotta toi lahjan sänkyyn,
se oli itsetehty kuppi,
aika söpö. :)



Sitten vaatimalla vaati, että haluaa tehdä meille aamupalan.
Äiti tietenkin auttoi, mutta vain vähän.
Jälkiruuaksi oli mud cakea (kaupan),
kermavaahtoa (pullosta)
ja vadelmia (pakastealtaasta).

 

Lotan isi kävi kahvilla,
ja toi ruusun.
Lotta siihen, että
"Meillä ei ole koskaan ollut tuollaista kukkaa,
joka on kauniimpi!"



Hyvää äitienpäivää blogini äitilukijoille! :)

Ykkössopraano

...olen siis minä, meidän kuorossa, yksi heistä.
En tiedä olenko painottanut tarpeeksi,
mutta mulle kuoro-harrastus on tosi,
tosi tärkeä. Enemmän, kuin harrastus, oikeastaan.

Perjantainahan meillä on keikka, kevään viimeinen Oulussa.
Siitä ja meistä on juttua uusimmassa Oulu-lehdessä.

Tämän näköisenä lähdin maanantaina kuorotreeneihin.

Takki H&M

Huivi Pieces

Huppari H&M

Rusettipinni Romeo & Julia

Hame kirpparilta ja sukkahousut Lindex (kuuluvat esiintymisasuun)

Ja tän näköisenä lähdin käymään maanantaina baarissa. Todisteena siitä, etten kulje normaalisti reikäisissä sukkahousuissa ihmisten ilmoilla.

Niin, kävin baarissa. Koitan leikkiä, että mulla on joku sosiaalinen elämä. :D

Mekko H&M

Legginsit GT

Tulkaahan oululaiset lukijat keikalle aloittamaan viikonloppua railakkaasti! Ei olla ihan perinteinen kuoro, joten show on varmasti hyvä. :)